Kirjoittaja: Anu
Mäkin uskon, että juurtua voi muuhunkin kuin paikkaan. Yhteisöön vaikka, joka kasvaa sitten muuttojenkin myötä. Saa nähdä, mikä on meidän muksujen kokemus myöhemmin.
View ArticleClik here to view.
Kirjoittaja: Anu
Ei hätiä! Ja kyllä, näinhän se on. Me usein heti sovitaan siinä hetkessä, milloin taas soitellaan Skypellä ja ovat myös paljon piirtäneet kuvia ja kirjoitelleet kirjeitä. Lapsen ikävä, kuten kaikki...
View ArticleClik here to view.
Clik here to view.
Kirjoittaja: Venla
Ja luulen vanhemman kokevan lapsensa ikävän vielä itse maksimaalisesti . Selvästi teidän on tarkoitus siellä olla, kulkemassa rinnalla heidän kanssaan, joilla ei hyvin mene. Olla se aikuinen, johon voi...
View ArticleKirjoittaja: KatiAbiKhaled
Toivottavasti koti-ikava alkaa helpottamaan. Lasten ikavoinnin vieresta seuraaminen on niin harmillista. Poikanen on ikavoinyt jo kohta vuoden parasta kaveriaan, joka muutti toiseen maahan. Vaikka...
View ArticleClik here to view.
Kirjoittaja: Anu
On se tosiaan kurjaa seurata vierestä toisen surua! Toivotaan, että sielläkin ystävän ikävä helpottaa
View ArticleClik here to view.
Kirjoittaja: Anu
Voi kiitos Venla, olipa taas ihanasti sanottu Kukaan ei voi koko maailman hätää yksin kantaa, mutta uskon, että jokaisella on se oma kohta, mihin toisen ihmisen hätä osuu ihan erityisesti. Meille se on...
View ArticleKirjoittaja: Alkavan syksyn uudet työkuviot – Konalla
[…] teistä varmaan muistaa, kun tammikuussa mainitsin, että päädyttiin Konalla auttamaan muutamaa elämän murjomaa nuorta. Edelleen tämä meillä silloin yhden yön nukkunut, juuri 19 vuotta täyttänyt...
View ArticleKirjoittaja: Kaksivuotias blogi – mitäs kaikkea tässä on tapahtunutkaan? –...
[…] otti alkuun voimille ja lasten ikävä oli välillä sydäntäsärkevää. Juhliakin olemme kuitenkin tässä yhdessä ehtineet. Meidän ensimmäinen […]
View Article